Tero Telkkälä muutti vaimonsa kanssa Rovaniemeltä Pelloon kesällä 2017. Tarkoituksena oli muuttaa lähemmäs Pellossa sijaitsevaa mökkiä, jossa pariskunta vietti paljon aikaa. Työpaikka uudella paikkakunnalla löytyi Pellopuulta, jossa Tero kouluttautui työn ohessa uuden Hundegger-hirsilinjan pääkäyttäjäksi.

Tero kysyi ensin töitä toiselta alueella sijaitsevalta teollisuuslaitokselta, mutta heillä oli tiukka edellytys soveltuvalle koulutukselle.  

– Olin aikaisemmin työskennellyt useamman vuoden ravintolakokkina VR:n ravintolavaunuissa, jonka jälkeen opiskelin itseni nuoruuden toiveammattiin datanomiksi. Pidempiaikaisia tietokonealan töitä ei kuitenkaan lopulta löytynyt. Sain töitä kaupan alalta, ja tulin siellä suorittaneeksi vielä merkonomin tutkinnon oppisopimuksella. Kun ensimmäiseksi hakemassani paikassa Pellossa edellytettiin teknisempää koulutusta, olin sitten yhteydessä Ammattiopisto Lappiaan, josta minulle vinkattiin, että Pellopuulla etsitään koulutettavia uudelle Hundegger-hirsilinjalle, kertoo Tero.

Tero Telkkälä kouluttautui Pellopuulla työn ohessa yhdeksi Hundegger K2 Industry -hirsilinjan pääkäyttäjistä.

– Otin yhteyttä Pellopuun tuotantojohtaja Reijo Ojaniemeen, joka innostui tietokonealan taustastani, sillä uutta linjaa oltiin tuolloin ottamassa käyttöön. Varsinaista tietokonetaustaa ei silti linjalla tarvitse; riittää, kun osaa perusjutut hiiren ja näppiksen kanssa, ja on edes jonkin verran käyttänyt Windowsia. Hundeggerin simppeli käyttöliittymä on helppo oppia. Esimerkiksi tämän päivän alle parikymppiset ovat kasvaneet tietokoneen käyttöön siinä määrin, että oppiminen on nopeaa. Motivaatio ja avoin mieli ratkaisevat, Tero jatkaa.

– Jos hommat Pellopuulla kiinnostavat, niin ei muuta kuin avointa hakemusta sisään, kehottaa Tero.

– Hommia meillä riittää, sillä uuden Jättihirren lanseerauksesta lähtien tilauskantamme on ollut tapissa. Hirsilinjalla tehdään töitä kolmessa vuorossa, mukaan lukien viikonloput. Pääsääntöisesti meitä on kaksi vuorossa, yksi pääkäyttäjä ja apumies opettelemassa. Kun tehdään vaativampaan projektiin hirttä, joskus saattaa olla jopa neljä vuorossa. Työhön pääsee montaa kautta. Nykyisistä harjoittelussa olevista apumiehistä osa tullut Suomen Yrittäjäopiston ja Lapin työ- ja elinkeinotoimiston järjestämän Rekrykoulutuksen kautta, ja osa tullut Pellopuulle suoraan.

Opiskelu oli helppo yhdistää työssä oppimiseen

Teron harjoittelu syksyllä 2017 alkoi palaverilla Lappian kanssa Pellopuulla. Koulutus räätälöitiin Pellopuun ja Teron tarpeisiin.

– Kävin noin kerran kuukaudessa viikon mittaisella lähijaksolla Lappian Kemi-Tornion yksikössä.

Muu opiskelu tapahtui etänä, ja ennen kaikkea työssä – tekemisen kautta. Työn ohessa opiskelussa kesti kaikkineen vain vähän alle kaksi vuotta, sillä opiskeluiden loppuvaiheessa halusin tehdä näyttötyöt nopeammassa tahdissa. Tämä onnistui joustavasti. Katsottiin Lappian kanssa näytöt kuntoon työpaikalla, sain nivaskan tehtäviä ja valmistuin sitten kolmisen kuukautta nopeammin. Näytöt pystyi kaikki hoitamaan Pellopuulla, ja jokaiseen löytyi helposti realistinen näyttökohde, kertoo Tero

Entä millainen on työpäivä hirsilinjalla käytännössä?

– Uuden projektin alkaessa katsomme ensin yhdessä, onko projektissa tai taloon tulevissa hirsissä jotain erityisvaatimuksia, jotka edellyttävät enemmän huomiota. Jos teemme esimerkiksi 360 mm korkeaa Jättihirttä, sitä ajetaan aina talo kerrallaan. Käytännössä valitsen tietokoneelta kaikki valmistettavat hirret ja määritelen koneelle sisään ajettavan aihion koon. Kone laskee valittujen hirsien leikkauksen aihiosta siten, että aihiosta jää mahdollisimman vähän hukkapaloja. Lopuksi vertaamme valmiita hirsiä talon seinäkohtaisiin kuviin. Tarkistamme lopputuloksen visuaalisesti, mm. laadun, reikien määrän, nurkkien leikkausten sekä mahdollisten erityistyöstöjen osalta. Tämän jälkeen valmis hirsi nostetaan nippuun odottamaan toimitusta, Tero summaa.

– Työnkuva on mukavan vaihteleva. Se ei ole pelkkää koneella istumista, vaan hirsiä nostellaan ja tarkastetaan. Silti työ ei ole raskasta fyysisesti, sanoo Tero.

– Pellopuu on työnantajana joustava ja meillä on hyvä porukka. Ja kun itseltäkin löytyy tarvittaessa joustoa, niin työnantajan kanssa pystyy lomat ja asiat sopimaan tarvittaessa lyhyelläkin varoitusajalla. Tykkään siitä, että meillä luotetaan työntekijöiden tekemiseen, Tero kertoo.

Pello tarjoaa edullista asumista ja monipuolista ulkoilmatekemistä

Ikänsä kaupungissa asuneena Tero kertoo, että Pello on hyvä paikka muuttaa lähemmäs luontoa ja pois hektisestä menosta.

– Pellossa elämä on rennompaa. Myös asunnot ovat täällä huomattavasti edullisempia kuin Rovaniemellä. Löysimme täältä rintamamiestalon, joka sijaitsee mukavasti törmän päällä. Kuistilta on hyvät näköalat. Vapaa-aika kuluu taloa remppaillessa ja moottorikelkkaillessa. Myös laskettelukeskuksia on kaksi ihan vieressä, Ritavaara ja Ruotsin puolella Svanstein, kertoo Tero

– Moottorikelkalla voi lähteä suoraan pihasta käytännössä mihin suuntaan vain: Ruotsin reiteille, Ylitorniolle, Kolariin, Leville tai Ylläkselle. Hankin kelkan viime vuonna myöhään keväällä, joten ehdittiin vasta tehdä muutama reissu Kolariin naapurin kanssa. Reitit ovat hyvässä kunnossa eikä niillä ole turistiruuhkaa. Vaikka täällä on paljon kelkkoja, suurin osa niistä on työkäytössä. Aika rauhassa saa siis ajella reiteillä pidempääkin matkaa, Tero kertoo.

– Kalastus on toki se suurin juttu täällä, koska Tornionjoki tarjoaa siihen parhaat mahdolliset puitteet. Itse kuitenkin vielä toistaiseksi haen kalani kalatiskiltä, Tero naurahtaa.

Hae töihin Hundegger-linjalle avoimella hakemuksella

Tutustu Pellopuuhun, katso video!